Basso.fi

Ötökkäravinnon vallankumouksesta vastaus maapallomme ympäristöongelmiin?

5.10. 15:46 Toimitus

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Yli kaksi miljardia ihmistä syö maailmassa ruoakseen ötökäitä, mutta silti ötökät eivät ole Euroopassa perus ravintoa – vaikka ne sitä olivat vielä 100-200 vuotta sitten. Jotkut ovat kuitenkin Suomessakin kiinnostuneet ötökkäravinnosta.

Viimeksi jauhomatoja poskeensa pistänyt ötökäbisneksestä innostunut yrittäjä Santtu Vekkeli maistoi ensimmäistä kertaa sirkkoja Aasian reissullaan. Into bisnespuoleen tuli kuitenkin Jenkkireissulta:
”Samassa työhuoneessa olleen laboratorioteknikon vaimo oli tekemässä väitöskirjaa liittyen hyönteisiin samaisessa Cornellin yliopistossa. He käännyttivät minut lopullisesti siihen, että hyönteisravinnosta on liiketoiminnaksi samalla, kun voi muuttaa maailmaa”, Vekkeli kertoo ja lisää:

”Bisnespuolen into on peräisin turhautumisesta yliopistotutkimuksen epäkäytännöllisyyteen. Haluan luoda uutta ja samalla parantaa maailmaa. Bisnes on ainoa tapa tässä mailmassa saada aikaan nopeita muutoksia tuotantoon ja kulutukseen. Tarkoituksena on yhdistää rahanteko maailman pelastamiseen.”

Vekkeli ei ole ainut ötökkäintoilija. Susanna Turunen tutustui hyönteisravintoon, kun hän sai ystäviensä Niina Kankaan, Tuula Lehtosen ja Antti Tammisen kanssa idean perustaa Ravintolapäivänä Ravintola Ötökän!

”Kaksi vuotta sitten mietimme ystävieni kanssa, että olisi hauskaa perustaa Ravintolapäiväksi joku ravintola. Tuula oli Hollannissa opiskellessaan tutustunut hyönteisravintoon ja innostuimme ötökkäravintolasta, koska se ainakin olisi jotakin, mitä muut eivät ole aiemmin tehneet. Pidimme Ravintola Ötökkää kahdesti ja se oli kummallakin kerralla valtava menestys”, Turunen kertoo.

Mutta millaista sapuskaa hyönteisistä voi sitten tehdä?
”Hyönteisten käyttö ravintona on helppoa ja vain mielikuvitus on rajana. Esimerkiksi jauhomadoista ja kenttäsirkoista on helppo lähteä liikkeelle, koska niitä voi ostaa eläinkaupoista. Hyönteisiä voi myös kerätä itse luonnosta, mutta silloin on varmistuttava niiden soveltuvuudesta ravinnoksi. Sama pätee sienestykseen: älä kerää, jos et tunne lajia. Kun hyönteiset on jollakin tavalla hankittu, käytä vain elävät. Heitä kuolleet pois, sillä tuoreus on tärkeää myös hyönteisravinnossa”, Turunen kertoo.

Mikäli hyönteisiä ei halua elävältään popsia, ne saa hengiltä pakastamalla. Tämän jälkeen ne voi oivasti käyttää ruuanlaittoon. Turusen mukaan helpoin tapa kokata öttiäiset on friteeraus tai niiden käyttäminen lisukkeena. Jauhomatoja voi myös kuivattaa uunissa, minkä jälkeen ne voi jauhaa jauhoksi ja lisätä esimerkiksi leipätaikinaan tai proteiinipatukoihin.

”Jos tunnet mehiläistarhaajia, kannattaa kysellä hunajan lisäksi kuhnurintoukkia. Niitä voi käyttää muun muassa korvaamaan katkarapuja, sillä maku on hieman samanlainen”, Turunen antaa vinkiksi.
Vekkeli kehuu ystävänsä Topi Kaireniuksen kehittelemiä reseptejä, jotka voi löytää hänen koiramies nimisestä blogistaan. Myös Vekkelin hyönteistaloutta käsittelevästä blogista löytyy muutama resepti.

Kätevimmin hyönteisiä saa hankittua eläinkaupasta, joissa on hyvä sirkka- ja jauhomatovalikoima, mutta toki hyönteisiä voi lähteä myös itse  pyydystämään. Vekkelin mukaan pyydystysvälineeksi riittää haavi. Tosin ilman haaviakin voi pärjätä – muodostaa vain käsistään kupin ja ryhtyy hommiin!

Vekkelin omasta kodista löytyy puolestaan jauhomatotehdas! Kasvatukseen käytettäviä koneita on useita. Suurin osa niistä käyttää normaalia eläinrehua tai ihmisille soveltuvaa ruokaa. Suurimmat koneet ovat pinta-alaltaan noin neliön ja pienimmät
kymmenesosan tästä. Hyönteisiä voi siis kasvattaa myös itse.

”Kasvattessa tulee ottaa huomioon, että eri ötökät vaatii eri olosuhteet. Jauhomadon olosuhteet ei saa olla liian kosteta, muttei kuivatkaan. Kasvatuksen alussa kannattaa hommata kourallinen, eli noin 100 jauhoamatoa ja antaa niille ruokaa, kuten porkkananpaloja tai siemeniä. Porkkananpalojen ja siemenien lisäksi on hyvä olla esimerkiksi kauraleseitä tasaamassa kosteutta”, Vekkeli kertoo ja täsmentää:

”Jauhomadoilla on aika monimutkainen elinkierto ja ei pidä ihmetellä, kun ne muuttuvat lopulta kuoriasiksi. Kuoriaiset taas munivat ja niiden alustan voikin lopulta siirtää odottamaan kuoriutumista. Youtubessa on hyviä opetusvideoita aiheesta.”

Mutta miksi kenenkään pitäis intoutua syömään ötököitä? Onko ne edes mitään kunnon ravintoa?
Ravinto-arvot vaihtelevat toki eri ötökäiden kesken paljon, mutta muun muassa proteiinia ja hyviä rasvoja niistä ainakin saa kiitettävästi. Erityisen hyvä valinta proteiinin lähteeksi on Vekkelin mukaan jauhomato.

Lisäksi ötököistä saa rautaa, kalsiumia ja sinkkiä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan esimerkiksi sata grammaa naudanlihaa sisältää kuusi milligrammaa rautaa, mutta sata grammaa heinäsirkkoja jopa 8–20 milligrammaa.

Ravintoarvot ovat siis ötököissä kohdillaan, mutta niiden syömiselle on merkittävämpi peruste. Hyönteistuotanto kuluttaa paljon vähemmän vettä kuin lihan tuottaminen. Nauta syö yhtä lihakiloa kohti noin kahdeksan kiloa ruokaa, mutta hyönteiset keskimäärin vain kaksi kiloa. Kilon viljaproteenia on arvioitu vaativan puolestaan noin 5-20 kertaa vähemmän vettä kuin nautaproteiinikilon tuottaminen. Hyönteiset tuottavat myös selvästi karjaa vähemmän ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kaasuja, metaania, ammoniakkia ja lantaa.

”Sen lisäksi, ettei hyönteisille tarvitse syöttää niin paljon rehua kuin eläimille, niin ne syö muutenkin asioita, joita muut ei syö. Toisin kuin possut ja lehmät, joille syötetään pääasiassa muualta tuotua soijaa. Eurooppaan tuotava soija voitaisiin teoriassa korvata noin 750 messuhallin kokoisella hyönteistenkasvatuslaitoksella,  jos arviot tehokkuudesta pitävät paikkansa”, Vekkeli kertoo.

Vekkeli kritisoikin nykyistä lihantuotantoa kovasti. Se, että ihmiset ovat tottuneet lihan syömiseen ja kaiken lisäksi vielä edulliseen sellaiseen, vaikuttaa siis omalta osaltaan siihen, miksi kaikki eivät ole jo innolla mättämässä hyönteisiä ruuakseen. Esteenä on kuitenkin vielä isompi kapula: Lainsäädäntö. Samaan aikaan, kun monessa osassa maailmaa sirkkoja popsitaan baarinaposteltavina, täällä Suomessa Valvira on esimerkiksi kieltänyt Ravintola Ötökkää myymästä hyönteisiä syötäväksi, koska se ei yksinkertaisesti ole nykyisen lainsäädännön puitteissa sallittua.

Viranomaiset vetoavat EU:n uuselintarvikeasetukseen. Sirkkaa saa siis vain mahdollisesti tiskin alta ja sekin on rikollista puuhaa.

”Uuselintarvikeasetus päätettiin tammikuussa 1997 ja se tuli voimaan saman vuoden toukokuussa. Sen mukaan sellaisten elintarvikkeiden, joista ei ole aiempaa käyttökokemusta EU:n alueella, käyttöturvallisuus tulee varmistaa ennen niiden hyväksymistä. Uuselintarvikkeen hyväksymisprosessi on kallis ja monimutkainen. Se kieltää myös esimerkiksi suuren osan luonnonyrteistä”, Vekkeli valottaa tilannetta.

Hyönteisravinnon maahantuonnista voi saada sakkoja ja jopa muutaman vuoden vankeutta. Joitakin toivonpilkahduksia ötökkäbisneksen kannalta kuitenkin löytyy. Vekkelin mukaan poikkeuksena on muun muassa Belgia, joka on tehnyt oman sääntönsä koskemaan elintarvikehyönteisiä. Maa vapautti kymmenen yleistä elintarvikehyönteistä normaalin elintarvikesääntelyn piirin. Nyt myös Hollanti tekee näin. EU:n ulkopuolelta esimerkiksi USA on vapauttanut elintarvikehyönteiset.

”Elintarvikehyönteisen vapauttaminen olisi hyvä alku Suomeenkin. Muuten käy niin että ainakin Belgia ja USA kehittyvät alalla niin paljon että niiden kanssa kilpailusta tulee todella suuri haaste”, Vekkeli toteaa.

Mutta koska Vekkeli on vannoutunut asialle, miten hän aikoo pistää kapuloita lainsäädönnön rattaisiin?
”Olen aloittamassa kamppanjaa, jolla Suomeen saataisiin ainakin Belgiaa vastaava sääntely. Ensin kokoan aiheesta kiinnostuneita suunnittelemaan keinoja. Toivottavasti media ja suuri yleisö tulevat mukaan. Hyönteiset ovat yli kahden miljardin ihmisen ruokaa ja sellaiset kehitysmaat kuten USA ja Belgia ovat ne vapauttaneet. Mitä EVIRA pelkää?”, Vekkeli haastaa.

Basso suosittelee