Kirjoittaja Aihe: Talous  (Luettu 2602 kertaa)

Perään heti toki finanssijärjestelmän kritisointia:
Markkinat kuutamolla?
Miksi kaikkitietävät markkinat ovat usein niin sokeita päivänselville asioille?

The Prisoner's Dilemma

Ylipäänsä lukioon tarvittais ehdottomasti pakollinen taloustiedon kurssi, mitä vittua, maailma on aina pyörinyt ja tulee aina pyörimään talouden/rahan ympärillä ja täällä huolehditaan, että teinit pysyy siitä mahdollisimman kujalla koko elämänsä ilman jatko-opintoja. Meidän sinänsä ansiokkaaseen itäsaksalaiseen peruskouluunki vois helpolla nakata jonku henkilökohtaisen taloudenpidon opintokokonaisuuden johonki yhteiskuntaopin kylkeen, koska ihan näiden perusasiat alkaa olla vähä heikoissa kantimissa.

e. Pakollisen kurssin vois ottaa vaikka filosofiasta, nähtynä täyttä paskaa. :porvarisika_new:

Koulussa muistaakseni oli jtn "oman taloudenhoidon kursseja". Olivat nauretttavaa paskaa.
Taloushistoriaa vois kyllä opettaa. Ja filosofiankursseja en kyllä jättäis pois. Oisko fiksumpaa vaikka jättää ne lukuisat uskonnonkurssit pois?

Koulussa muistaakseni oli jtn "oman taloudenhoidon kursseja". Olivat nauretttavaa paskaa.
Taloushistoriaa vois kyllä opettaa. Ja filosofiankursseja en kyllä jättäis pois. Oisko fiksumpaa vaikka jättää ne lukuisat uskonnonkurssit pois?

Tunnustukseton uskonnonopetus ja kristinuskon (miksei vaikka sitä edeltävien pakanauskontojenkin) opiskelu meidän kulttuurihistorialliselta kannalta on kyllä tärkeetä, koska uskonto on sen verran suuri vaikuttaja maailmassa nykyäänkin, mutta siitä vois myös lohkoa kurssin pari hyödykkäämpään käyttöön. Eniten noita vapautuis tottakai toisesta kotimaisesta... "Oma taloudenhoito" ja oikea taloustieto nyt olis aika erilaisista lähtökohdista lähtevää opetusta.

Aloittajalle kiitos tuon SK:n juttusarjan linkkaamisesta. Aiemmin mennyt minulta täysin ohi, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta ja pikavilkaisulla ihan asialliselta. Noista kirjoista Krugman ja Ferguson on kyllä tullut luettua.

En ymmärrä, miksei (enää? -- oon niin juniori, etten muista/tiedä 90-luvun alun pankkikriisistä mitään) oo valtiollisia liikepankkeja. Jos 2007 jälkeinen pankkikriisi oli seurausta vapaiden markkinoiden sössimisestä, niin miksei vapaiden markkinoiden kannattajat antaneet markkinoiden tehdä sitä kuuluisaa korjausliikettä? Onko sillä mitään tekemistä vapaiden markkinoiden/kapitalismin kanssa, jos epäonnistunut riskinotto ei reaalisoidu koskaan?

Argumenttina poliitikkojen väliintulolle, pelastuspaketeille ja talletussuojille oli pitkälti, että pankit on liian suuria kaatumaan. Tää on valitettavan totta. Jos automaatista ei saa rahaa, eikä maksuliikenne pelaa ei myöskään kaupasta saa huomenna ruokaa. Yhteiskuntajärjestys lysähtäis varmaan sillä samalla sekunnilla, koska koko se systeemi mihin me ollaan totuttu on joissain määrin riippuvainen rahan liikkumisesta eri osapuolten välillä.

Mitä tästä kriisistä siis opittiin, jos "liian suuri kaatumaan"-pankkien määrä kasvaa edelleen?
Maalaisjärjellä en keksi kenen muun intressejä toi palvelee, paitsi osakkeenomistajien. Ei valtion, ei kansalaisten, ei pankkiin tallettaneiden. (tempagin artikkelia mukaellen: pankkiin tallettaneiden varoja sijoitetaan instrumentteihin, joissa on suurempi riski kuin tallettajien riskiaversio -> valtio takaa riskinoton verovaroilla -> verorahat kerätään kaikilta kansalaisilta, jotka eivät edes ylipäätään olleet ko. pankin asiakkaina -> pankin osakkeenomistajat keräävät osan onnistuneen riskinoton tuotoista ilman omaa riskiä)

Miks valtiolla ei oo omaa pankkia, joka olisi ainoa 50k euron talletussuojan piirissä oleva pankki? Tottakai yksityiset liikepankit saa toimia markkinoilla, mutta verorahoilla toteutettua talletussuojaa ei näihin missään nimessä pidä ulottaa. Ne henkilöt, jotka haluavat varoilleen suuremman tuotto-odotuksen kasvaneella riskillä voivat vapaasti valita mihin liikepankkiin tallettavat rahansa. Ne, jotka haluavat välttää riskiä ja suostuvat näin pienempään korkotuottoon voivat valita valtion oman pankin, jonka rahat ovat 100% turvassa 50k rajaan asti.

Selittäkää joku mulle miksei oo näitä ns. kansallisia vaihtoehtopankkeja? (Älkää sanoko, ettei valtiolliset instanssit toimi tarpeeks tehokkaasti vapailla markkinoilla vs. yksityiset yritykset) Jos saisin esittää yhden kysymyksen Kataiselle tai Urpilaiselle (valtiovarainministerit pankkikriisin aikaan) se ois aikalailla tää.

Selittäkää joku mulle miksei oo näitä ns. kansallisia vaihtoehtopankkeja? (Älkää sanoko, ettei valtiolliset instanssit toimi tarpeeks tehokkaasti vapailla markkinoilla vs. yksityiset yritykset) Jos saisin esittää yhden kysymyksen Kataiselle tai Urpilaiselle (valtiovarainministerit pankkikriisin aikaan) se ois aikalailla tää.

Paavo Arhinmäkihän ehdotti 2,5 vuotta sitten ns. "kansanpankkia". Se sai - yllätys, yllätys - aikamoisen lyttäyksen median kommenteissa. Ehdotuksesta levitettiin tahallisesti tai tahattomasti myös väärää tietoa ja esim. Vesa Puttonen heittelee aikamoisia olkinukkeja tässä kommentissaan. Arhinmäki vastasi uutisankkoihin blogissaan.

Tällaisen pankin perustaminen on poliittisesta tahdosta kiinni. On yllätyksetöntä, ettei Kokoomus-johtoinen hallitus edes harkitse tällaista. On vastustukseen varmaan ihan järkisyitäkin (kilpailun vääristyminen, subprime-efekti eli lainoja annettaisiin henkilöille, joilla ei ole varaa maksaa niitä jne.), mutta pahimmat sudenkuopat voitaisiin kyllä välttää ja osittain varmaan onkin kyse ideologiasta, sillä valtion omistuksessa olevaa yritystoimintaa ei ole oikeistoon päin kallellaan olevilla tahoilla katsottu ikinä hyvällä.

Vaikee lukee vakavalla naamalla mitään mitä Puttonen kirjottaa. Kaverihan sössi hirveet massit Conventumin kaupoissa 2000-luvun it-kuplan aikaan. Ja kun tarkastelee sen lausuntoja (1/2/yks vielä mielessä mutten löydä lähdettä) retrospektissä, niin moni on menny aikalailla ohi maalista.

Jos yliopistojen pyrkimys on objektiivisen tieteen tekemiseen, niin eri pörssiyhtiöiden hallituksessa istuminen ja samanaikainen rahoituksen proffana toiminen kuulostaa vähän jääviltä. Kaveri on kuitenkin asemassa, jonka lausunnoilla pitäis olla vakavasti otettavaa painoarvoa, mutta samanaikaisesti voit kylvää yksityishenkilönä omia lehmiä pitkin ojia.

(Puttosen kritiikkiin ei jää hirveesti sisältöä, kun unohdetaan ettei Arhinmäki ikinä ehdottanu nollakorkoa. Ja mitä tulee tohon subprime-efektiin, niin eiks suomalaisista LIIKEpankeista saanu lainaa 80-90-luvun taitteessa lähestulkoon kunhan vaan osas kävellä ovesta sisään?)