KESKUSTELU

" kaneh_bosm kirjoitti:

Niin mitäs se kehitysapu nykyään on ollu? Jotain 0,5-1% BKT:sta?
"Jos ei tällä panostuksella homma lähe pyörimään ni ei sitte millään!"
Sähän oot ku Nalle Wahlroos.

Wahlroos on sentään ymmärtänyt Suomen kaksinaismoralistisen kehitysapupolitiikan, toisaalta autetaan mutta samalla kumotaan toisilla toiminnoilla koko "avun" tarkoitus. Mut toi koko kritiikki kehitysapua kohtaan toimii ihan yhtä hyvin ilman Wahlroosia ja hänen lukemaa Moyoakin; tän nykysen systeemin toimimattomuus on hyvin helposti todettavis jos pikkasenki viittii aiheeseen tutustua. Mutta ihan mielenkiinnolla kuulen oman mielipiteesi asiasta. Mitenkä ja minne sijoittaisit nämä kehitysapuun suunnattavat lisärahat? Kuinka paljon enemmän mielestäsi meidän tulisi maksaa? Olisiko raha kehitysluottoa, lahjotusta vai tarjottaisiinko kenties puhtaan käteisen sijasta tietynlaisia palveluita? Kenen tulisi päättää miten lisärahat käytetään? Ja millä perusteella uskot, että yksinkertaisesti avun (rahallisen jos oikein ymmärsin) lisääminen vähentäisi pakolaisuuteen johtavia syitä?

kaneh_bosm kirjoitti:

Mun pointti oli nimenomaan se, ja kysyin monta kertaa miksi se pakolaisleirillä asuva on tärkeämpi ihmisyksilö kuin muuten paskoissa oloissa elävä. Vastaus oli: "No ku sil on uhka joutuu vainotuks sen mielipiteitten takii, se on niinku paljon raffimpaa ku kuolla nälkään, ja sit meil on toi Geneven sopimus."

Tätä mäkin oon joskus ihmetellyt, en aina oikein ymmärrä miks "elintasopakolaisuutta" halveksutaan tietyissä piireissä jopa enemmän kuin sotapakolaisuutta.

Johan mä myönsin että kyse on maalailusta. YK-joukkojen tulisi lopettaa sotiminen asap, ei 20 vuoden päästä.

Joo, kaunis unelma. Tässä todellisuudessa meidän kuitenkin pitää jeesata niitä pakolaisia, koska YK:n turvallisuusneuvoston pysyväisjäsenet eivät tule ihan lähiaikoina aidosti pyrkimään maailman rauhaan, koska niillä on liikaa pyssyjä kaupattavana.

Mutta pyrkimyksestä oon samaa mieltä, pakolaisia autettava mahd. lähellä kotia, ja kriisi saatettava jollain taikatempulla päätökseen mahd. pian. Mutta kunnes toi toimii, paljon parempi on ottaa vastaan pakolaisia kuin jättää heidät syrjäytymään ja radikalisoitumaan pakolaisleireille

Noniin, nyt haluaisin jokaisen myöntävän, että monikulttuurisuus ja väestön siirtäminen ongelma-alueilta tänne ei toimi, todellisuus on sen jo näyttänyt. Kiva ajatushan se oli.

Jäbällä on harhoja! Missä me ollaan toi nähty? Tilastoissa??? Haha. Joskus sivulla 2 on jo todettu, että meillä on todella paljon todisteita onnistuneesta integroinnista ja kotouttamisesta sekä toimivasta monikulttuurisuudesta. Eikä nyt unohdeta, että suomalainen kulttuuri on lähtökohtaisesti monikulttuurinen. Esim. mulla ja sulla on todennäköisesti melko erilainen kulttuuritausta.

Mun pointti oli nimenomaan se, ja kysyin monta kertaa miksi se pakolaisleirillä asuva on tärkeämpi ihmisyksilö kuin muuten paskoissa oloissa elävä. Vastaus oli: "No ku sil on uhka joutuu vainotuks sen mielipiteitten takii, se on niinku paljon raffimpaa ku kuolla nälkään, ja sit meil on toi Geneven sopimus."

No kun mun pointti on koko ajan ollut, että sä teet imbesillin vastakkainasettelun! Niitä muita "paskoissa oloissa eläviä"  mutta joilla ei ole riskiä tulla murhatuksi nimensä takia, me voidaan jeesata siellä. Pakolaisten suhteen se on hankalampaa. Kyse on vastuunjaosta. Maailman pakolaisista on ylivoimaisesti suurin osa kehitysmaissa vaikka meillä on enemmän resursseja jeesaamiseen.

Kukaan ei ole varmaan väittänyt, että pakolaisten auttaminen olisi ratkaisu pakolaisuuden ongelmaan. Kuten sanottua, kysymys on ihmimillisyydestä, humaaniudesta ja eettisyydestä.

edit. ja edelleen kaipaisin sulta vastausta mun esittämään evakkovertaukseen.

Totta, mutta perusteet taitaa olla enemmän ideologisia kuin tieteellisiä:
http://www.ln.edu.hk/philoso/staff/sesardic/Race.pdf

Tietysti kyseiseen SANAAN liittyy paljon ideologisia merkityksiä. Ei kai sitä kukaan ole kieltänytkään? Yhtä totta on, että useat TUTKIMUKSET osoittavat tuon, mitä aiemmassa viestissäni kirjoitin. Okei, tämä on blogattu Wikipediasta, mutten jaksa nyt tuhrata aiheeseen enempää aikaa:

"Viime aikoina muun muassa American Anthropological Associationin ja Yhdysvaltain kansallisiin tiedeakatemioihin kuuluvan Institute of Medicinen kannanottojen mukaan rotujaotteluilla ei ole minkäänlaista biologista pohjaa."

Kyllä mä pistän aika paljon painoarvoa edellä mainitun kaltaisille instituutioille. Jos alkaa kyseenalaistaa tuollaisten tahojen puolueettomuutta, voi samalla kyseenalaistaa koko länsimaisen yhteiskunta- ja humanistisen tieteen. Ja mä kun luulin, että tieteen saavutukset ovat nimenomaan yksi keskeisistä perusteista, joilla PasitheUnderstan-kaltaiset kaverit yrittävät perustella länsimaisten ihmisten ylivertaisuutta muihin verratuna.
http://www.basso.fi/keskustelu/66422/mustan-afrikan-kulttuurisaavutukset

Kertauksena tietoisku rotujen älykkyyseroista (poimittu Rushtonin julkaisusta
http://www.udel.edu/educ/gottfredson/30years/Rushton-Jensen30years.pdf
1. sadat älykkyystestit, jossa mustat ovat saaneet keskimäärin 70 ja valkoiset 100 (USAn mustat 85). Ero ilmaantuu jo 3v iässä ja kasvaa aikuisuuteen asti.

2. Aivojen koko korreloi älykkyyden kanssa voimakkaasti. Mustilla on lähes 10% pienemmät aivot keskimäärin. Tämä on yksi viite, että kyse on biologisesta perimästä (tästäkin lukuisia tutkimuksia mm. magneettikuvattu aivoja).

3. Reaktioaikatestit monimutkaiselle ärsykkeelle (esim. usea valo syttyy ja tietyssä valoyhdistelmässä pitää painaa tiettyä nappia) korreloi myös voimakkaasti äo-testien kanssa. Mustat pärjäävät heikommin kuin valkoiset, mutta aasialaiset paremmin kuin valkoiset. Välkkyvä valoon reagoiminen ei todennäköisesti johdu kulttuurista, oppimisesta tms.

4. Tiettyjen lihaksistoon liittyvien geenien esiintyminen ja sen korrelaatio aivojen koon ja älykkyyden kanssa. esim. mustilla erilaisia anatomisia piirteitä ja ne esiintyvät yhdessä pienen aivojen koon ja matalamman älykkyyden kanssa.
http://www.ssc.uwo.ca/psychology/faculty/rushtonpdfs/RandRProgressIntell2003.pdf

5. Adoptiotutkimuksia, esim. Minnesota Study. vauvoja adoptoitu keskiluokkaisiin valkoisiin perheisiin. Rotujen älykkyyserot säilyvät ennallaan. Tutkimuksessa (Minnesota study) muuten mulatit asettuvat täsmälleen mustien ja valkoisten puoliväliin.

6. Regression to mean ilmiö. Tämä varmennettu useassa tutkimuksessa. Esim. jos kaksi mustaa, jolla on ÄO 100 saa lapsia, niiden keskimääräinen älykkyys on n. 90 (USA) tai 85 (Afrikka). Kaksi valkoista ÄO 100 saa lapsia, joiden keskimääräinen ÄO on n. 100. Ilmiö johtuu luultavasti siitä, kun älykkyyteen vaikuttavia geenejä on paljon ja mustien poolista rakennetuilla yhdistelmillä harvemmin saavutetaan korkeita ÄO lukemia, mutta joskus harvoin se sattuu kohdalle. Näiden mustien lapsilla taas “arvonta” tapahtuu uudestaan ja ei yhtä todennäköisesti johda korkeaan ÄO:hon kuin valkoisten geenipoolilla, mutta tietysti korkeammaksi kuin mustilla lapsilla keskimäärin. Samasta syystä esim. kaksi valkoista neroa (ÄO 150) saa lapsia, joiden ÄO on keskimäärin n. 125. Jos olisi olemassa rotu,jonka keskimääräinen älykkyys olisi 150, olisi edellisessä tapauksessa lapset myös n. 150 ÄO:ta

Olen tässä miettinyt, että jos olemme älyllisiltä ominaisuuksilta samankaltaisia, miksi mustat aina epäonnistuu elämässä. Ottaen huomioon mustien korkeamman testosteronitasot(tätä tuskin kukaan kiistää), meidän eurooppalaisten pitäisi olla alempiarvoista rotua, koska olemme ruumiillisesti heikompia.
Jostain syystä se olen kuitenkin minä, joka lähettää verorahoista abdulille leipärahaa, eikä toisin päin.

Joo-o, tokassa viestissä päästiin asian ytimeen. Ensimmäinen viesti eittämättä kopioitu jostain.

Homman tissiposket voisivat lukea topikkia, johon kirjoittavat. Noi asiat on puitu nyt noin 3 kertaan yksin tässä topikissa. Nyt tuli banaania.

edit. älkääkä ruokkiko trolleja.

On niitä eroja vaikka kuinka yritetään kieltää. Näin Tatu Vanhanen:

Lainaus

Älykkyysosamäärä selittää

Newsweekin puolisen vuotta sitten tekemässä tilastollisessa vertailussa Suomi valikoitui maailman parhaaksi maaksi Burkina Fason jäädessä huonoimmaksi. Vertailussa selvitettiin, mihin maahan syntyvillä lapsilla on parhaat mahdolliset elinolosuhteet. Mittareita olivat koulutus, terveys, elämänlaatu, talouden dynaamisuus ja poliittinen ympäristö.

Vanhanen vertasi maiden keskimääräistä älykkyysosamäärää Newsweekin listauksen tuloksiin.

- Maan sijoitus Newsweekin ranking-listalla nousee yleensä sitä korkeammalle mitä korkeampi on sen kansallinen ÄO (älykkyysosamäärä). Ranking-listan alapäässä ovat Saharan eteläpuolisen Afrikan maat ja listan yläpäässä eurooppalaiset ja Itä-Aasian maat Kiinaa lukuunottamatta, Vanhanen kertoo.

Lainaus

Ei afrikkalaisten huono-osaisuus ole meidän valkoihoisten syytä. Kun suomalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 97, Afrikassa se on 60 - 70. Erot älykkyydessä on merkittävin huono-osaisuutta selittävä ilmiö, hän sanoi tuolloin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011030313291196_uu.shtml

Tieteellisessä kielessä voidaan sanoa, että esim. "älykkyysosamäärä selittää 70% elinoloindeksistä". Tämä pitänee Vanhasen tutkimuksen mukaan paikkaansa. Pitää vain olla tarkka, miten tämä pitää tulkita. Mä tiedän, että monet haluu tulkita tämän niin, että "neekerit on tyhmiä ja siksi afrikka on kehitysmaa", mutta mä ainakin tulkitsen sen niin, että "jos lapsena on huonoa ravintoa, huonot elinolot, huono koulutusjärjestelmä, joutuu töihin todella aikaisin, niin aivojen kehitys ei ole niin hyvää kuin mitä optimitilanteessa se voisi olla, joten AO-menestys on huonompi." Toisinsanoen, ennemminkin syy-seuraussuhde "heikot elinolot ==> pienempi AO".

Tässä vielä pätkä tekstiä jonkun blogista liittyen aiheeseen:
http://jussikniemela.blogspot.com/2008/10/erilaisuuden-ongelmista-ja-niiden.html

Keskeinen kysymys on siis se, kuinka paljon ympäristöoloja parantamalla kyetään kansakunnan keksimääräistä älykkyysosamäärää nostamaan. Mielestäni köyhimpien maiden kohdalla järkevintä on suhtautua Vanhasen johtopäätöksiin jokseenkin skeptisesti, koska kausaliteetin suuntaa emme korrelaatioiden perusteella kykene arvioimaan. Kyseessä on todennäköisesti vuorovaikutussuhde, jolloin ympäristöoloja parantamalla kansakunnan keskimääräinen älykkyyskin ainakin jonkin verran nousee. Tämä puolestaan mahdollistaa ympäristöolojen edelleen parantamisen, kunnes jossain vaiheessa kansakunnan geneettisen potentiaalin katto tulee vastaan. Missä tämä katto vaikkapa Lähi-Idän ja Saharan eteläpuoleisen Afrikan osalta sijaitsee on pitkälti avoin kysymys.

Esimerkiksi vanhoillisten islamilaisten valtioiden alhainen keski-ÄO voi pitkälti selittyä sillä, että naiset on suljettu koulu- ja työelämän ulkopuolelle eikä miestenkään koulutus ole lähelläkään länsimaista tasoa. Afrikassa on lisäksi omat ongelmansa, jotka tietenkin osaltaan johtuvat myös mantereen alhaisesta älykkyystasosta. Meidän pitäisi vain tietää, kuinka paljon tätä älykkyystasoa kykenemme nostamaan ja miten se pitäisi tehdä. Kysymys on erittäin vaikea, eikä asialle ole lyhyellä tähtäyksellä paljoakaan tehtävissä. Tässä mielessä Vanhasen analyysi on relevantti, sillä hänen tutkimuksissaan saama selitysprosentti on ja pysyy. Näin ollen ei ihme, että professori on melko pessimistinen asian suhteen.
Vanhanen ei kuitenkaan näytä merkkejä täydelliseen epätoivoon vaipumisesta. Teoksen lopussa hän esittää useita ehdotuksia siitä, miten asioiden tilaa voitaisiin parantaa. Nyt olisikin tärkeää, että emeritusprofessorin tutkimuksiin alettaisiin suhtautua vakavasti ja niiden puutteita ryhdyttäisiin korjaamaan. Globaalien ongelmien taustalla on kieltämättä usein ihmisten erilaisuus, mutta juuri tässä voi piillä myös joidenkin ongelmien ratkaisu.

Kun maailmaa ryhdytään parantamaan, on tärkeää parantaa oikeaa maailmaa. Parantamalla mielikuvitusmaailma, jossa kaikki erot johtuvat ympäristöstä ja jossa kaikki ihmiset ovat periaatteessa samanlaisia henkisiltä kyvyiltään, ei mikään todellisuudessa parane. Tässä mielessä Vanhanen pitäisi ottaa vakavasti poliitikkojen ja kansalaisjärjestöjen keskuudessa, mikä lienee kuitenkin tällä hetkellä varsin rohkea vaatimus. Tuskin edes Vanhasen oma poika, Suomen pääministeri, uskaltaa isänsä kirjoja lukea tai hänen tutkimustuloksiaan julkisuudessa paheksumatta kommentoida. Harmin paikka.