Kirjoittaja Aihe: Kehitysapu ja Millenium -tavoitteet (Luettu 1528 kertaa)

-Poppa- · « : 13.04.2006, 21:02 »

6.9-8.9. 2000 New Yorkissa järjestettiin yk:n 55:s yleiskokous.

Vuosituhannen huippukokous tarjosi historiallisen tilaisuuden käynnistää prosessi, jonka kautta arvioidaan uudelleen YK:n roolia sekä YK:n mahdollisuuksia tarjota vastauksia niihin uusiin haasteisiin, joita maapallomme kohtaa uuden vuosituhannen aikana. Yleiskokouksen päätteeksi hyväksyttiin päätöslauselma 55/2 (YK:n vuosituhatjulistus).

YK:n vuosituhatjulistukseen sisältyy monia koko maailmaa koskevia kehitystavoitteita. Tavoitteet pyritään saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä. YK:n piirissä on nostettu esiin erityisesti kahdeksan julistukseen sisältyvää tavoitetta.. Päämääränä on saavuttaa tavoitteet vuoteen 2015 mennessä.

Millenium -tavoitteet

1. Puolittaa äärimmäinen köyhyys
2. Taata peruskoulutus kaikille
3. Edistää tasa-arvoa
4. Vähentää lapsikuolleisuutta
5. Parantaa odottavien äitien terveydentilaa
6. Hidastaa tautien leviämistä
7. Turvata kestävä kehitys
8. Sitoutua globaaliin kumppanuuteen

-

Hiljattain Suomessa käytiin vilkasta keskustelusta kehitysavun nostamisesta nykyisestä 0,43 prosentista ( bks:sta) yk:n linjaamaan 0,7 prosentin tavoitteeseen.
Tiukan kädenväännön Lopputuloksena hallitus vahvisti 0,7 prosentin tavoitteen kehitysyhteistyövaroille vuoteen 2010 mennessä.

-> Kepa:n uutinen aiheesta http://www.kepa.fi/uutiset/4956/

Näillä näkymin millenium -tavoitteet tuskin tulevat toteutumaan edes villeimmissä unelmissani, mutta myös edistystä on tapahtunut. mm. Britannian valtiovarain ministeri Gorden Brownille nostan hattua. Britannia lupasi hiljattain 12 miljardia euroa kehitysmaiden koulutuksen parantamiseen.

Mielipiteitä,

Suomen antama kehitysapu; riitävä? laadukasta? kuinka paljon meillä on varaa antaa?

Muiden maiden antama kehitysapu; riitävää? laadukasta? kuinka paljon heillä on varaa antaa?

Kestävä kehitys meillä ja maailmalla; ehkäpä maailman tärkein agenda. Silti monille termi jää harmauteen, MIKSI?

Think global, act local..

Laskimatti · « **Vastaus #1 :** 18.04.2006, 19:40 »

Suomen antamassa kehitysavussa on kyse valinnoista. Kaikkeen ei resurssejaan voi laittaa, joten on pakko valita. Itse olen sitä mieltä, että kehitysapu saisi olla tuon normaalin 0,7 prosentin suuruinen. Kehitysavusta puhuttaessa ei voi sivuttaa myöskään kehitysmaiden velkakysymyksiä, koska monille maille rahavirta on velkojen (ja korkojen) maksusta johtuen itse asiassa negatiivinen, vaikka nämä kehitysapua saavatkin. Monesti velat ovat vielä diktatuurien ottamia.

Jämä · « **Vastaus #2 :** 18.04.2006, 19:55 »

Kehitysmaiden velat pitäisi ehdottomasti antaa anteeksi! Ensin kehitysmaat liitettiin länsimaiden imperiaaliseen koneistoon. Siirtomaiden tehtävänä oli tuottaa luonnovaroja emämaan käyttöön. Näiltä ajoilta on peräisin usein hyvin yksipuolinen tuotanto - ja vienti rakenne. Kun omassa maassa ei ole pääomia, ei teollistamisesta voida uneksia ja talous on yhden vientituotteen esim. sokerin varassa. Tähän noidankehään voisi tuoda ehkä edes pientä helpotusta antamalla velat anteeksi.

Tampio · « **Vastaus #3 :** 18.04.2006, 20:09 »

Kehitysavun nostaminen ois jees, mutta se on kokonaisuuteen nähden jokseenkin näpräilyä. Esim. noiden velkavankeudessa elävien maiden korkomenot on helvetisti suurempia kuin länsimaiden antama kehitysapu, joten velkojen anteeksianto auttaisi enemmän kuin mikään kehitysapu koskaan. Sama juttu koskee tullipolitiikkaa.

Eli siis nostetaan vaan, mutta kokonaan eri teemat pitäis nostaa kärkeen.

-Poppa- · « **Vastaus #4 :** 18.04.2006, 21:40 »

Lainaus käyttäjältä: "Jämä"

Kehitysmaiden velat pitäisi ehdottomasti antaa anteeksi! Ensin kehitysmaat liitettiin länsimaiden imperiaaliseen koneistoon. Siirtomaiden tehtävänä oli tuottaa luonnovaroja emämaan käyttöön. Näiltä ajoilta on peräisin usein hyvin yksipuolinen tuotanto - ja vienti rakenne. Kun omassa maassa ei ole pääomia, ei teollistamisesta voida uneksia ja talous on yhden vientituotteen esim. sokerin varassa. Tähän noidankehään voisi tuoda ehkä edes pientä helpotusta antamalla velat anteeksi.

Itseasiassa 17 maailman köyhimmän maan velkojen mitätöinti alkaa 1 heinäkuuta. Velkoja mitätöidään yhteensä 37 miljardin dollarin edestä.

"Velat mitätöidään nyt Beniniltä, Bolivialta, Burkina Fasolta, Senegalilta, Guyanalta, Tansanialta, Mosambikilta, Nicaragualta, Nigeriltä, Malilta, Ruandalta, Etiopialta, Hondurasilta, Ghanalta, Ugandalta, Sambialta ja Madagaskarilta"

JLZ · « **Vastaus #5 :** 20.04.2006, 13:02 »

Taitaa sinneki tietty vedätys piiloutua niiden velkojen mitätöinnin taakse.
Eli luultavasti esim IMF:n ote noista kehitysmaista tiukentuu ja köyhien olot pahassa tapauksessa pahenevat, koska tuskin niitä velkoja annetaan ehdoitta anteeksi. Samaan tapaan miten IMFt sunmuut alunperin aloittivat noiden maiden talouksien uudistamisen "auttaakseen niiden taloutta".

G-tyylit · « **Vastaus #6 :** 10.05.2006, 19:22 »

Joo, noi rakennesopeutukset ovat useissa maissa vähentäneet mahdollisuuksia velanhoitoon, vaikka tarkoitus oli päinvastainen. Jokseenkin käsittämätöntä, miten poliittisluontoiseen kansalliseen päättämiseen puututaan noin röyhkeästi. Uusliberalistinen talousajattelu on absoluuttinen totuus eikä ihmisten keksimä aate?

Velkojen anteeksiantamisessa ollaan menossa oikeeseen suuntaan, vielä kun jatkossa annettaisiin maiden toteuttaa itsenäistä politiikkaa niin hyvä.

Kehitysapu on hyvä juttu, mutta sitä on tarpeen uudistaa dramaattisesti. Lisäksi maailmanlaajuiset talousfoorumit tulisi aidosti demokratisoida. En jaksa selittää liikaa, lisää aiheesta: www.kepa.fi

wiz · « **Vastaus #7 :** 10.05.2006, 19:55 »

Lainaus käyttäjältä: "JLZ"

Taitaa sinneki tietty vedätys piiloutua niiden velkojen mitätöinnin taakse.
Eli luultavasti esim IMF:n ote noista kehitysmaista tiukentuu ja köyhien olot pahassa tapauksessa pahenevat, koska tuskin niitä velkoja annetaan ehdoitta anteeksi. Samaan tapaan miten IMFt sunmuut alunperin aloittivat noiden maiden talouksien uudistamisen "auttaakseen niiden taloutta".

Kävin koulussa Afrikan taloudellista historiaa käsittelevän kurssin. Kamerunissa syntyneen, kasvaneen ja opiskelleen tohtorimme mukaan IMF:n tarjoama apu on hyvinkin tervetullutta mutta päätyy harvoin taviksille asti siitä syystä, että Afrikan maiden hallitukset ovat lähes poikkeuksetta maailman eniten korruotoituneiden hallitusten listan kärkipäässä (Kamerun sijalla 6. Transparency Internationalin v.2001 tutkimuksen mukaan). Oman käsitykseni mukaan ote kehitysmaista ja avain taloudelliseen kehitykseen on ennemminkin niiden diktaattoreilla ja päättäjillä.

G-tyylit · « **Vastaus #8 :** 10.05.2006, 20:54 »

Noi velkoajien ehdot ovat vain välillä käsittämättömiä (structural adjustment), itse en kyllä tunne Kamerunin tapausta.

Mutta erittäin hyvä pointti. Useissa köyhissä maissa lainoja on myös käytetty tyhmästi, eli ei sijoitettu esim. koulutukseen.

-Poppa- · « **Vastaus #9 :** 12.05.2006, 20:39 »

Huonohan maiden on kehittyä jos valta on pienen eliitin hallussa. Diktatuurit taitavatkin olla yksi pahimmista kehityksen esteistä.

Kun kehitysapua annetaan niin nro. 1 sääntö pitäisi olla se, että tiedetään mihin apu menee ja varmistetaan ettei se mene vääriin käsiin ja tarkoituksiin.

2. sääntönä vois pitää vaikka sitä, että suunnataan apua niihin hankkeisiin mistä saadaan eniten apua (saadaan vähällä paljon). Esim. koulutus (erityisesti naisten), väestönkasvun rajoittaminen ja tartuntatautien hillitseminen.

Juudas · « **Vastaus #10 :** 27.05.2006, 18:18 »

popalta tuli hyviä pointteja esiin. Diktatuuri valtioille ei pitäisi tukia antaa ollenkaan. Euroopan Unionin pitäisi myös lopettaa kaiken maailman maataloustukiaiset ja päästää kehitysmaiden maataloustuotteita omille markkinoille.

kohmelo · « **Vastaus #11 :** 27.05.2006, 20:05 »

Lainaus käyttäjältä: "Juudas"

Diktatuuri valtioille ei pitäisi tukia antaa ollenkaan.

diktatuureiksi luokiteltavienkin maiden kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja opposition tukeminen voi olla erittäinkin järkevää. mutta totalitaarisen valtiojärjestelmän tukeminen ei tietenkään ole järkevää eikä hyväksyttävää.

korruptoituneiden järjestelmien tukeminen ei sekään ole fiksua, mutta kehitysapua annettaessa ei pystytä välttämättä kokonaan välttymään epätoivottavilta ilmiöiltä; on aina olemassa riski, että raha valuu vääriin käsiin.

G-tyylit · « **Vastaus #12 :** 27.05.2006, 20:33 »

Lainaus käyttäjältä: "kohmelo"

..opposition tukeminen voi olla erittäinkin järkevää.

Politiikkaa vai kehitysapua?

Demokratian tukeminen ei taida olla sama kuin tukea jonkin maan tiettyä poliittista piiriä ulkomailta käsin. Itse näkisin tämän törkeänä interventiona.

Idan-Jaakko · « **Vastaus #13 :** 06.07.2011, 19:24 »

Millenium -tavoite saavutettu.