Harmittaa ilmoittaa, että huomenna Tyr-jumalan päivänä en pääse taistelualuksen radio-osastolle, sillä akilleen alaselkäni on saanut kosmisesta nuolesta.
Lääkäri sai mut ulko-ovelta kiinni, kun rullasin pyörätuolissa kohti vapautta. Iski napit kurkkuun, ja sanoi, että nyt sun taistelut on taisteltu tältä päivältä.
Meidän tuimat katseemme kohtasivat, ja molempien silmistä lähtevät lasersäteet kohtasivat puolivälissä. Pikku hiljaa lääkärin punainen laaser mursi puolustukseni, ja jouduin antautumaan dark sidelle.
Mutta vain palatakseni yhä suurempana.
Mä vilpittömästi uskon - korjaan, oivallan - että me kaikki Bassossa (foorumilaiset, deejiit, toimistolaiset, avustajat, käyttäjät) tehdään jotain niin merkittävää, että sen vaikutukset tulevat heijastumaan koko maapalloon.
Olemme laskevan auringon ratsastajia, jotka eivät katso taakseen, vaan laukkaavat hiekkamyrskyjen keskeltä kohti vapauttavaa valoa.
Ja sieltä käsin jaamme valoa pimeyden harsoilla verhottuun maailmamme, kunnes tämän luonnonjärjestelmän lainalaisuudet eivät enää päde, vaan ihmiskunta yhdistyy sielu sielulta valtavaksi valomereksi - universumin yhteyteen.
