Mitä leluja sait kakarana?

Mun vanhemmat ei uskoneet leluihin, mikä on perhanan hieno juttu. Toinen mahdollisuus on tietysti että rahaa ei lama-ajan työläisperheellä ollut jokaiseen gimmickiin. Monta siistiä juttua sain silti.

Kuvia kehiin!









(Lelupyssyä pyysin vajaa 5-vuotiaana äidiltäni, joka oli tehnyt parhaansa yrittääkseen kasvattaa naistenlehtien ohjeiden mukaan, sukupuoliroolittomasti. Sainkin toki.)

Super soakerit +



Vitusti leegoja. Dat's dat shit!

Nintendosta (tai megadrivesta) ei unelmoitukaan ennen vuotta 95.

Sain supernintendon joskus ysärinpuolivälissä sillon kun se oli aivan helvetin siisti juttu.
YouTube Video (pFlcqWQVVuU) / Avaa Youtubessa
^Refleksini kun avasin pakettia oli aika lähellä tuota. Sitten sain jonku katuhai-lelun sillä ehdolla että äiskä sai irottaa kovasti heiluvan maitohampaan suustani

Voi sitä jumaluutta kun tämän sai joululahjaksi höystettynä Super Mario Bros 3 pelillä.

ei löytyny lelusta kuvaa, prätkähiirii anywous

ja sit tulis mielee semmoset autot jonka perästä paino vipua nii sil aukes suu hahha.

tämmösiä tuli nyt mieleen.

Metrin ratakisko. Sekin oli patterin välissä jumissa. Mä en muista, että olisin halunnut oikeen mitään. Mutsi sano joskus, että olin halpa ja helppo lapsi, autistisen mielenkiinnon vallassa selasin jotain 70-luvun akkareita ja pinosin kolmea lego-palikkaa. Pari Turtlesia oli ja kymmenen vanhana tuli serkun vanha 8-bit Nintendo.

cantti kirjoitti:

HAHA, voi jeesus, mulla on noita ton sarjan mitä lie härpäkkeitä lapsuudenkodin vintillä varmaan vieläkin ihan julmetun iso kasa. Mikä ton nimi oli, Mega Max? Ja joo, ne suuta availevat autot oli kans helmiä.

edit:
Eiku vittu MIGHTY MAX!!!
http://en.wikipedia.org/wiki/Mighty_Max_(toyline)
Voi näitä muistoja.

"Ressurekka!"

Parasta, mitä sain(leluista puhuttaessa, heh heh) lapsena. Emekin pressurekan, en muista oliko Scania vai Volvo. Tukkirekkakin oli.
http://www.emek.nummi-pusula.fi/suomi/etusivu.htm

Pikku-rekkakuskeille.

Näillä mentiin, videopelit on saatanasta.

Ekana tulee mieleen tärkeimmät.


Masters of the universe


Transformers


G.I. Joe


+Tietty perus leikkiaseet aina vappuna torilta.

Polly Pocketit oli mulle kova juttu. Ne on sellasia kynnenpäänkokosia pikkunukkeja, joilla oli hienoja taloja. Mulla oli niitä paljon, mutta kaikista paras oli niitten hyrrä, jolla leikin avaruusalusta.


Jossain vaiheessa mulla oi Zorron naamio, se oli siistein ikinä.


Sitten oli kasa siskon vanhoja barbeja ja nukkeja. Nukeilla en leikkinut, barbeilla jonkun verran. Hauskinta oli, kun yhdellä niistä oli pää irronnut ja muut barbit kiusas sitä sen takia. Mulla oli myös sekä Ken-nukke (lihaksikas ja ruskettunut) että Fred-nukke, jonka iho oli kalpea eikä sillä ollut sixpäckiä ja se pukeutu keltaiseen kolitsipukuun. Lisäks sillä oli iso kuminen pää, jonka sai painettua otsasta sisään. Fred sitten tietysti oli hikinen stalker, joka ahdisteli barbeja ja Ken anto sille köniin.

Tätä kyselyä pitäis laajentaa, eli mitä lelua ette vuosienkaan intensiivisen vinkumisen jälkeen saanut?

Kasarin puolessa välissä taisin olla tarhan ainoa penska jolla ei ollut he man ukkeleita. Mutta se ei jäänyt kaivelemaan. Sähköautorata. Vuosia ja vuosia ruinaamista eikä kustantanut. Niitä oli sellaisia jossa oli silmukoita ja mitä kaikkea... Sama päti radio-ohjattavaan autoon.

Nintendo tosin natsasi, vaikka olisin silloinkin mieluummin ottanut vaikka sen rc auton...

Mitämitä tää on? Oonko mä oikeesti sitä New School sukupolvea? Iso osa noist lahjoist, neverhöörd neverevöör. Syntymävuotenahan oli -91. Kyl toi Prätkähiiret on tuttu, ite fiilasin kans täysillä

E: Sain kyl aika paljon lahjoja, en oo kuitenkaa koskaan arvostanu materiaa niin paljoa että se ois oikeesti ollu jotai TODELLA hienoa Mut tyytyväinen oon aina ollu lahjoihi.

Niin joo, pitää toki muistaa myös KATUHAIT.


http://www.actiontoys.com/Merchant2/merchant.mvc?Screen=CTGY&Store_Code=123&Category_Code=MATSSF

Toi on vielä tänäkin päivänä älyttömän khuul. Tosin mulla ei ollut tota sarjaa enempää kuin toi kuvassa oleva, mut onneks naapurin muksuilla oli näitä jumalaton kokoelma aikoinaan.

Sain jonkun tämmöisen tasapainoksi laatikolliselle pikkuautoja, jotka ei kuitenkaan ollu sukupuolirooliin sopivia a.k.a vaaleanpunaisia:



Ja serkultani second hand-Gameboyn, joka aiheutti heti jonkun asteisen riippuvuuden, pahentuen Colorin saamisen myötä.


Stigaa en koskaan saanut monista kinumisistani huolimatta. Vanhemmat yritti kai patistaa turvallisemman harrastuksen pariin:




Aloitin koulutaipaleeni ylpeänä tämä kourassa:

Lensi aina jonnekin puihin ja sai venaa viikon et pääsi taas heitteleen uudestaan puihin.

mihinköhän pimeään kellariin ovat joutuneet

Oi että. Katuhait oli ihan tylsiä ja turhan karuja. Legot oli ihan ehdottomia, mitään muuta kovin elävää ei tuu nyt mieleen. Paitsi oli pakko vastaa tähän ketjuun koska Zorro rytkyistä tuli mieleen Zorro miekat! Semmosia mulla oli ainakin pari. Mulla on semmonen mielikuva että ainakin jossain niistä oli valkonen liitu päässä jolla pysty piirtelee Z merkkejä kaikkialle. Tai sit tuunasin siihen semmosen.

^
DINORAIDERS!!!!!!! Muistan kuinka tarhassa ihan random lelu dinoille askarreltiin legoista aivokoppia...

Masters Of The Universe oli aivan ehoton lemppari pitkän aikaa. Varmaan jotain kymmenen hahmoa oli ja kavereilta lainailtiin lisää. Olin aika kade jonku pääkallolinnasta joka oli the ultimate -lelu. Oli sekasin hordetroopereita ja käärme -elukoita (nimeä en muista). Näillä leikkimistä jatkettiin aina siihen asti kun tuli


Joita mulla oli muutamia. En muistaakseni ikinä saanut Rafaelia joka oli lempparini, kaikkia muita kyllä. Näitten jälkeen olin vissiin jo liian vanha hommaamaan mitään muuta. Sittemmin olen katsellu Mcfarlane Toysia, Spawnin olen jo ostanu ku noihin figuureihin aikoinani ihastuin.

Ikinä en oppinu tykkään autoista enkä legoista.

He-Maneista muistui hieno juttu mieleen, kun joku oli kännispäissään ostanut huutonetistä 51 kpl skeletor figuureita. Aamulla ei mitään muistikuvaa tapahtuneesta. Arvostettavaa toki

Thugi kirjoitti:

Voi sitä jumaluutta kun tämän sai joululahjaksi höystettynä Super Mario Bros 3 pelillä.

hehe, ostin muutama vuos takaperin nostalgia huurussa kaverilta kympillä tälläsen. duck hunting kruunaa illan ku on porukalla kumoamass!

edit. mario bros 3 oli kyl parhautta skidinä

meks kirjoitti:

Lensi aina jonnekin puihin ja sai venaa viikon et pääsi taas heitteleen uudestaan puihin.

Löysin tämmösen joskus. Löytyy mun kaapista. Haluutko takasi?

kattes kirjoitti:

Sähköautorata. Vuosia ja vuosia ruinaamista eikä kustantanut. Niitä oli sellaisia jossa oli silmukoita ja mitä kaikkea...

Sama. Mutta tehtiinkin kaveriporukalla pari vuotta sitten sellanen temppu, etta jatettiin perjantain ryyppays valiin ja ostettiin Toys R Usista kakssilmukkainen autorata (jonka ovh:n muistan vielakin lelukirjoista, 999mk) 20 eurolla ja sai kerralla lapsuuden katkeruudet haudattua. Oli siita kylla pariks illaks iloa.

Turtleja ja Mighty Maxeja on kylla ikava. Mullon jossain kaapin katkoissa vanhempien luona tallessa MIGHTY MAX VUORI!!

Mää sain vaan legoja, niillä leikittiin sitten turtleseja ja mitä ikinä mieleen tulikaan. Sain myös monesti synttärilahjoina lelujen sijasta sarjiksia mikä varmaan selittää miksi oon vieläki comicbooknerd.

Sensei_Nikke kirjoitti:

Niin joo, pitää toki muistaa myös KATUHAIT.

En lapsena saanu yhtää Katuhaita vaikka monta kertaa esitin asiallisen vaatimuksen. Leikin niillä sit kaverin huoneessa sen synttäreillä ja katoin ku se ei ollu pedannu omaa sänkyä, muut pelas Blades of Steelia ja tuijotti akvaarioo.

Mutta mitä nyt muistan ni ainakin Stigan kelkka:

sekä

Play-Offi oli kyllä kovassa käytössä. Ja Prätkähiirien figuurit oli myös parhautta:




(se vanhempi versio)

Sensei_Nikke kirjoitti:

Niin joo, pitää toki muistaa myös KATUHAIT.

Toki, ehkä yks kovimmist jutuist junnuna. Lisäks perus supersoukkerit ja legot yms. hässäkkä. Myös semmosii neppisuatoja tuppas tulee joka jouluna + synttärinä. Mehän ei meinattu sisarieni kans saada koskaan yhteistä konsolia, mut sit joskus 12-vuotiaana vihdoinkin vuosikausien kinaamisen jälkeen saatiin pleikkari!

Jossain vaihees rupes tulee kans leikkiaseita. Nykyään kummisedän asemas ruvennu kummastuttaa toi, et jo 3-4-vuotiaille pennuille ostetaan tommosii leikkiaseita. Tuskin niist isoimmalle osalle on nii harmia ja lapsenaki aseleikit oli parhautta, mut jotenki sitä kelaa täl hetkel asioit vähä eri taval.

nää oli kans todella mieleen painuvii

Legot. Siis ihan vitun paljon legoja. Mitään muuta ei tarvittu muuta kun vuorellinen LEGOJA