Kuva: Enemisio
Chilessä syntynyt ja Saksassa nuoruutensa viettänyt Matías Aguayo on konemusiikkia lähemmin seuranneille tuttu tekijä jo 2000-luvun taitteen Closer Musik- ja Zimt-projekteista. Nykyisin sekä Pariisissa että Buenos Airesissa majaansa pitävä dj-tuottaja on jälleen varsin ajankohtainen nimi. Syitä siihen ovat muiden muassa parin vuoden takainen, teutonisen teknon tympeydelle naljaillut Minimal-single ja viime vuonna Kompaktilla julkaistu Ay Ay Ay -albumi. Niiden lisäksi huomiota ovat herättäneet varsinkin herran oma Cómeme-levymerkki ja yhtiön artistien ympäri Etelä-Amerikan kaupunkeja järjestämät Bumbumbox -katubileet.
Aguayon levynsoittoa ja laulua yhdistelevät klubikeikat ovat omalaatuisia. Vaikka miehen musiikin voi karkeasti määritellä houseksi, hänen dj-settinsä ovat kaikkea muuta kuin totisia ja turruttavia tasabiittijatkumoita – joukossa voi olla vaikkapa klassista cumbiaa tai eteläamerikkalaisia kirppislöytöjä. Pian Helsinkiin keikalle saapuva kosmopoliitti tavoitettiin sähköpostitse.
Julkaiset musiikkia usealla eri levymerkillä. Suhtaudutko tuotantoprosessiin aina samalla tavalla riippumatta siitä, mikä yhtiö kappaleen tulee julkaisemaan? Ainakin Cómemella julkaistujen raitojen soundi kuulostaa alkukantaisemmalta ja riisutummalta Kompakt-julkaisuihisi verrattuna. Osaatko sanoa, että biisi tulee ulos Cómemella jo prosessin alusta lähtien?
"Itse asiassa minulla ei ole mitään käsitystä siitä, mille merkille biisi päätyy vielä siinä vaiheessa kun työstän sitä. Päätän vasta jälkikäteen, julkaistaanko se Cómemella, Kompaktilla vai kenties Soul Jazz Recordsilla."
Mitä mieltä olet tekijänoikeuslaeista ja musiikin digitaalisesta levittämisestä? Oletko huolissasi siitä, että musiikkisi leviää ilmaiseksi ympäriä nettiä, vai näetkö sen kenties positiivisena seikkana?
"Mielestäni on hienoa, että musikkiani on saatavilla netistä ilmaiseksi. Se on loistava jakelutapa ja monet kaukaisemmissakin paikoissa asuvat ihmiset saavat mahdollisuuden kuunnella sitä. Voin soittaa pienessä argentiinalaiskaupungissa ja olla varma että klubi on täynnä, vaikka kukaan heistä ei ole ostanut levyjäni. Import-levyt ovat Etelä-Amerikassa niin kalliita, ettei enemmistöllä ole niihin varaa. Internet on avannut monia mahdollisuuksia sekä oman musiikin levittämiseen, että ulkomaalaisen musiikin kuunteluun. Hyödyt painavat vaakakupissa sen verran, että unohdan helposti ne haittapuolet tästä ilmiöstä, jota joillakin on tapana kutsua piratismiksi."
Keikkailetko nykyään lähinnä klubeissa, vai jääkö aikaa vielä Bumbumbox-bileiden järjestämiseen?
"Pidämme tosiaan pientä taukoa Bumbumbox-bilestä. Olemme järjestäneet niitä pitkään ja nyt mietimme seuraavaa liikettä – mielestäni asioiden pitää aina kehittyä. Julkisessa tilassa tapahtuvien spontaanien ja ilmaisten bileiden idea on meille edelleen läheinen, joten tulemme varmasti jatkamaan. Mutta nyt Etelä-Amerikassa on talvi, ja meidän on aika työskennellä Euroopassa."
Olet mukana Cómemelle levyttävän Rebolledon Pitaya Frenesí -raidalla. Biisin video on melko kahjo, missä kuvasitte sen? Kuinka tapasit kaverin ensi kerran?
"Video on kuvattu sekä Playa del Carmenissa että Tulumissa, Meksikon Karibian puoleisella rannikolla. Siellä myös tapasin Rebolledon, kun hän buukkasi minut iltaansa La Santanera -klubille. Ystävystyimme pian ja seikkailimme Xalapaa ympäröivillä vuorilla, mistä hän on alunperin kotoisin. Rebolledo on loistava ja erittäin uniikki dj, joka on kehittänyt soittotyylistään oman tapansa tehdä musiikkia, jossa kuuluu vahva 'tanssilattiaosaaminen'."
Oletko ollut aiemmin Pohjois-Euroopassa tai kuullut tarinoita paikallisista bileistä? Onko sinulla mitään ennakko-odotuksia Suomesta?
"Olen ollut vain Norjassa, mutta oletan Suomen olevan hyvin erilainen, enkä pelkästään kielen vuoksi. Kuvittelisin, että ihmiset ryyppäävät paljon ennen kuin alkavat tanssia ja tunnen muutamia suomalaisia, jotka ovat kovia reggae- ja house-faneja. Mutta satun myös tietämään, että Suomessa on hieno tango-perinne ja olen varma että keikastani siellä tulee ikimuistoinen. Et uskokaan kuinka paljon odotan sitä!"
Onko sinulla suosikkiyleisöä, jolle soittamisesta erityisesti nautit?
"Pidän todella Santiagon nuorista housefanaatikoista Chilessä sekä Recifen katutanssijoista Brasiliassa. New Yorkin latinot ovat mielestäni upea yleisö, kuten myös kölniläiset vanhan koulun housetanssijat. Olen varma, että voin lisätä pian Helsingin listaan..."
Ovatko suomalaiset artistit sinulle tuttuja? Ja sattuuko sinulla muuten olemaan mitään käsitystä siitä, miksi suomalainen metalli on niin suosittua Etelä-Amerikassa?
"En tunne moniakaan suomalaisia artisteja, mutta muistan tyyppejä, jotka levyttivät Sähkö Recordingsille, kuten Pan Sonicin Ilpon ja Mikan. Lisäksi mieleen on jäänyt House Life -kokoelma sekä Jimi Tenor. Muistan myös kuulleeni upeaa suomalaista jazzia. Toivottavasti löydän reissullani lisää paikallista musiikkia.
Yhtäkään suomalaista metallibändiä en tiedä, mutta olettaisin, että kyse on siitä, kun asia irroitetaan omasta kontekstistaan ja kuullaan täysin toisessa kulttuurisessa ympäristössä. Joskus se voi saada aikaan mahtavan ja inspiroivan efektin."
Mitä voimme odottaa sinulta lähitulevaisuudessa?
"Teen parhaillaan paljon uutta musiikkia ja useita kollaboraatioita. Tulen esiintymään myös yhä enemmän bändini kanssa, koska nautin todella soittamisesta ja laulamisesta."
22.5 Matías Aguayo, Hannulelauri, Fummer ja Magnus Blomkvist Nollassa (Pohjoinen Rautatiekatu 21)
Katso myös:
Teksti: Mikko Anisimoff
Kommentit